TΣmΣ LΣnsi-Afrikan maa ulottuu Atlantin rannikolta (Guinean lahdelta ) 660 km pohjoiseen mantereen sisΣlle Ghana┤n ja Benin┤in vΣlistΣ YlΣ-Voltan rajalle. Maan leveys vaihtelee rannikon 50 km:stΣ 150 km:iin SokodΘn kohdalla. Koillisesta lounaaseen kulkevat Kabye- ja Fazao┤vuorten ketjut, joiden korkein kohta on Agau (Pic Baumann), 986 m. Maan pinta- alasta on 7 % metsien peittΣmΣΣ. Savannimaisema leimaa pohjoista osaa. TΣrkeimmΣt joet ovat Mono, Oti ja Kara.
LΣnsi-Afrikan maa oli Saksan suojelualue v. 1885. 1. maailman-sodan aikana maan valloittivat Iso-Britannia ja Ranska, jotka ottivat alueen Kansainliiton mandaateiksi. Maan lΣntinen brittiosa liitettiin naapurimaahan Ghana┤an. Ranskalainen osa saavutti riippumattomuuden v. 1960. Useita kaappauksia. Sotilaiden kapina v. 1991 presidentille uskollisten sotilaiden ja muiden sotilaiden vΣlillΣ. Maa on usein ollut vΣlittΣjΣnΣ aikaisempien brittilΣisten ja ranskalaisten siirtokuntien vΣlillΣ LΣnsi-Afrikassa. Maan pΣΣkaupunki on antanut nimen EU┤n yhteisty÷sopimukselle 69 kehitysmaan kanssa: LomΘ┤n sopimus. Maan kehittymisen esteenΣ suuressa mΣΣrin on sen hyvin yksipuolinen fosfaattiin perustuva vienti.